Kirjoittaja: Mauri Rantala

Maurin räpiköintiä Kryonin kanavoinnissa: Älä määrittele henkistä polkua
(lihavoidut osat kanavoinnista)

Kryon kanavointi lokakuu 2005 Sedona

Kun sain luettavakseni tämän suomennetun monisteen kymmenisen vuotta sitten, se kolahti ja lujaa ja kolahtaa edelleenkin yhtä lujaa. ”Älä määrittele henkistä polkua” on mulle henkilökohtaisesti ollut haaste aina ”heräämisestäni” alkaen ja siitä on jo ainakin dinojen verran.

Olen saanut tuta, että meikäläisessä on läsnä ainakin kaksi hahmoa ja ne vuorottelevat olemisessaan. Kun mun on jotenkin kuvattava tätä stooria, joudun käyttämään rajallisia sanoja. En spekuloi Kryonin kanavointia, hahmotan ainoastaan sitä, mitä se on minussa herättänyt.

”Kappale kolme: Neuvoja Ihmisille heidän valaistumisen polustaan. Minä puhun heille, jotka pitävät itseään valaistumisen polulla olevina. Ensinnäkin sinun on tiedettävä, että tämä polku ei pääty koskaan.

(Tässä kohtaa Mauri huutaa kääääk… huuh mä en jaksa enäää ja kun Minä Olen (MO) on paikalla, no proplem… antaa palaa… )

Moniulotteisessa maailmassa ei voida asettaa tavoitteita.

Mauri kiljuu hädissään, että tässä elon maailmassahan pitää asettaa tavoitteita. On tiedettävä, mihin ollaan menossa… kaikkihan siitä toitottaa…

Niitä ei voida asettaa, koska ilman aikaa ei ole mitään lineaarista tietä. Jos sinä olisit kulkemassa ympäri valtavan ilmapallon sisäpintaa pitkin, missä sinun tavoitteesi olisi, toisella puolellako? Se ei lopu koskaan. Juuri tämä tekee sen vaikeaksi ihmismielelle hyväksyä. Sinun silmäsi ovat apposen auki, muttet pysty näkemään mitään, missä on järkeä.

Mikä on vastaus? Opi ”näkemään” tämän olemassa olemattoman tien rajoituksen yläpuolelle.

Katsoessani elettyä elämääni taaksepäin, näen siinä ns. “punaisen langan”ja tämä lanka on ollut erittäin salliva Maurin vapaille valinnoille. Mun vapaat valinnat ovat olleet erittäin lyhytnäköisiä ja pohjautuneet aina haluun, haluan sitä/ haluan tätä ja kun kunnon sotku on saatu aikaiseksi, sitten olen taas “muistanut” sen toisen vaihtoehdon, joka on rukous/ anominen/ pyytäminen/ hiljentyminen/ meddaus korkeammasta ohjauksesta.

Tämä korkeampi ohjaus tai vihje on minulle ollut suuntana tilaan joka on ongelmaton ja ongelmaton voi tulla ilmi vain nykyhetkessä (ja hitto kun en voi varastoida sitä minnekään)

Tähän liittyy intuitio, aikomus ja sen oppiminen, millainen Henkinen kartta on. Sitä vastoin sinä rakennat omat tavoitteesi siitä, mihin sinä ”luulet” Hengen voivan viedä sinut.

Tämä on suurin aloitusvirhe. Henki näkee kaiken yhtenä.

Kun sinä päätät etukäteen, mihin sinä luulet olevasi menossa, monet teistä ovat ”jumissa” omalla tiellään, koska sinä et anna Hengen muuttaa sinun ennalta määrättyjä ajatuksiasi siitä ”kuka sinä olet” ja siirtää sinua sille tielle, joka on sinun paras mahdollinen tulevaisuutesi.

Sitten sinä tunnet itseäsi petetyn tai ettei ”ketään ole kotona” yläkerrassa. Tämä on klassinen esimerkki siitä, miten ihmisen havaintotapa menee Henkisen valaistumisen tielle.

Tulee mieleeni eräs unikokemus juuri tuosta aiheesta: Unessa oli talvi, ja edessäni valtava jäämäki. Otin vauhtia ja hyppäsin. Keskellä hurjaa laskua, äkkiä näin vasemmasta silmänurkastani suuren valtatien jossa elämänviihdykkeet virtasivat ja halusin oitis sinne.

Rupesin hädissäni kampeamaan suuntaani sinnepäin, vaan en voinut, koska olin jo laskussa hurjassa. Mäki oli täynnä pomppuja, kiviä, kuoppia ja sitä tuntui jatkuvan loputtomasti. Kun vauhti viimein hiipui, nousin ylös, vilkaisin mäkeä ja olin kiitollinen.

Älä päätä etukäteen sitä, mihin sinä olet menossa.

M parkaisee jälleen, sillä se rakastaa suunnittelua, määrittelemistä, lokeroimista. Minä tiedän, mihin olen menossa ja sinne Jumala minut vie. Tule ulos siitä laatikosta, jossa sinä olet, koska sinä tulet järkyttymään tietäessäsi totuuden.

Vaikein osa sinun polustasi on oivaltaa se, että sinä et kulje sitä polkua, jonka mestarit ovat jo tehneet. Mestarit luovat omansa!

Osana jumalallista suunnitelmaa sinun on otettava vastuu, (kääk) ei seuraamalla muita tai roikkumalla kiinni neuvoissa tai edes Kryonin opetuksissa (tai IOK) (kääk kääk).

Sinun on sen sijaan otettava kaikki tämä ja muotoiltava se omaksi luomukseksesi. Kaikki ne opetukset, jotka te vastaanotatte tällä planeetalla minun kaltaisiltani, ovat osa moniulotteisen keittiön reseptejä. No niin, mene valmistamaan sellainen ateria, jota ei ole koskaan ennen  tehty käyttäen tätä tietoa, mitä sinulla nyt on kaikista ainesosista!

Voihan vieteri Mauri kiemurtelee kuin mato koukussa, sillä minä olen ihan oikeasti yrittänyt ripustautua vaikka mihin opettajaan/ ideologiaan/ ismiin/ mihin vaan jossa mun ei ole tarvinnut ottaa vastuuta.

Olin kerran astrologisessa syväluotauksessa, tämä kaveri rupesi hihitellen nauramaan samalla sanoen:

”Kartallasi on kuvio joka ei anna sinun kiinnittyä mihinkään porukkaan, suuntaan, opettajaan. Jos et tajua itse lähteä, sinut heitetään ulos.”

Sillä hetkellä selveni takertumistarpeeni turvallisuuteen.

Älä tee mitään olettamuksia työstäsi

Älä tee mitään olettamuksia, sillä ne menevät täysin sen tielle, mihin sinä todellakin voisit mennä. (palapeli) Te puhutte sopimuksista, ikään kuin te tulisitte tänne jonkinlaisen ennalta määrätyn, allekirjoitetun lausunnon kanssa minkä mukaan te tulette ”tekemään tämän” ja te tulette tekemään ”tuon”. Luuletko sinä, että sinulla on sopimus tulla parantajaksi tai että sinun työsi on tätä tai tuota?

Minustahan piti tulla sivistynyt yhteiskuntakelpoinen ja vähintään lääkäri/ merikapteeni/ ihmeparantaja tai ylipäätänsä ympäristön hyväksymä kunniallisesti käyttäytyvä mikä lie. Vaan kun ei tullut, ei tullut mitään siitä mitä (mauri= persoona) halusi. MO ottikin niin hienovaraisen ohjauksen käyttöön, ettei M olisi sitä kyennyt ikinä milloinkaan luomaan.

Joten älä tee mitään olettamuksia. Sinä olet puhdas taulu.

Syntymässäni olin viaton, täynnä ihmetystä, oppivainen sekä utelias ja sama laatu on sisälläni edelleen, sitä vastoin mauri on kasvanut kieltojen, mitättömyyden sekä vähättelyjen keskellä ihmisten maailmassa jossa ei ole ollut tietoa/ muistoa paremmasta.

”Kuinka minä voin kulkea päivästä päivään puhtaan taulun kanssa? On oltava jonkinlainen tavoite.” 

Tämä on herkkupala: Okei, älä ota tavoitteeksesi sitä, ”minne minä olen menossa.” Sen sijaan ota tavoitteeksesi se, ”kuka MINÄ OLEN.” Sinun tavoitteesi on ”tulla jumalaiseksi.” Sinä voit sitten sanoa: ”Minä harjoitan tällä hetkellä mahtavinta jumaluutta, mitä minä pystyn. Minä tulen olemaan minä, erilainen minä kun olin hetki sitten, korkeammalla värähtelevä minä ja tässä prosessissa ne ovet aukeavat, joiden pitäisikin aueta.

JEEEE!!! MINÄ OLEN on ihan jotain muuta kuin mauri joka myös kutsuu itseään minuksi, joten tässä kohtaa tulee esille mun kaksijakoisuuteni.

Tunnistan tässä olennossa olevat kaksi puolta, persoonallisen maurin joka on maailman tuote ja MINÄ OLEN josta mulla ei ole nimeä parempaa. Kokemuksessani on ja voin ilmaista vain omaani, siis niinä vielä harvinaisina hetkinä kun MINÄ OLEN on läsnä, silloin olen yksi joka sisältää kaiken ja kun mauri hallitsee, läsnä on vertaaminen sekä erillisyys ja kaikki kaaoksen mahdollisuudet.

Karttani toimii, kun minä tarvitsen arvostelukykyä ja intuitiota. Ainoa olettamus, jonka minä teen, on se, että MINÄ OLEN siunattu osa jumaluutta, joka luo sen, mitä minä ikinä kulkiessani tarvitsenkin. Tämä tulee johtamaan minut täydelliseen paikkaan.

Mitä minä tarvitsen, on jotain ihan muuta kuin mitä minä haluan.

Luottamusta on vaatinut heittäytyä olemiseen ja tässä olemisessani, aina kun on noussut tekemisen paniikki, olen katsonut sen lähdettä ja jos lähteenä on ollut pelko, silloin lähtökohtani on ollut halun ohjaama.

Älä aseta aikarajaa millekään

Minä olen kuullut monien teistä sanovan: ”No tässä on suunnitelma. Me aiomme tehdä tämän ja tuon ja siihen mennessä tämä tulee tapahtumaan ja siihen on niin monta vuotta jne. jne. Tuo on hyödytöntä, tiedäthän. Se on rajoittavaa. Se on itse tekemäsi vankila. Kun sinä alat asettaa aikarajoja, sinä pistät itsesi kosmiseen 4D-aikavankilaan. 

Mauri kiemurtelee taas.

Mitä jos suunnitelmat sinua varten, rakas ihmisolento, olivat suurempia kuin mikään aikakehys, jonka sinä pystyit kuvittelemaan? Mitä jos sinä työnnät jotain ovea huomenna ja siellä on ihme? Aiotko sinä pitäytyä vanhassa aikarajassa ja sanoa: ”Anteeksi nyt, herra Ihme, mutta sinä olet vähän aikaisessa. Voitko tulla takaisin sitten, kun minä ajattelin sinne saapuvani?” Tämä on humoristista, eikö olekin? Mutta niin monet teistä tekevät tätä!

Vaikka elämäni näyttää olevan yksilösuoritusta, kuitenkaan se ei ole sitä. Olen verkostoitunut niin moneen ihmiseen, etten edes muista kaikkia ja tässä yhteisessä joukkuepelissä on kyse myös heistä, heidän asemastaan valtavalla shakkilaudalla.

Kun henkilö A tekee siirron, se vaikuttaa henkilöön D ja K, ja heidän siirtonsa voi tuoda/ luoda ihmeen kohdalleni mun.

Jotkut teistä sanovat, kun heidät esitellään ihmeelle:”Voi ei, en minä voi tehdä sitä, koska se ei sovi minun aikarajoihini! Minä en ole valmis tai valmistautunut.”

Voi, niin monta kertaa olen keksinyt tekosyyn voidakseni siirtää sitä ensimmäistä askelta, ettei mun vaan tarttis ruveta vastuulliseksi.

Valaistuminen itsessään on suurenmoista, eheyttävää energiaa, joka kirjaimellisesti nostaa sinut ulos yhdestä paikasta ja alkaa viedä sinua toiseen paikkaan. Niin paljon ympärilläsi alkaa muuttua. Minä kehotan sinua jättämään tuon draaman sinun elämässäsi.

Kun MINÄ OLEN, on läsnä, ei ole draamaa. Draama on vain silloin kun Mauri isännöi.

Kenties se onkin aina ollut tavoitteena? Mitä jos se olikin tavoite koko ajan, saada sinut sellaiseen paikkaan, jossa sinä voisit lähettää valoa? Mitä siitä sanot? Mitä jos ei olekaan mitään muuta.

Niin, mitäpä jos ei olekaan mitään muuta. Kuitenkin koettu elämäni on ollut minulle arvokas, koska se on tuonut minut juuri tähän, naputtelemaan näitä kirjaimia tötterölle ja olen tosi kiitollinen ihan kaikesta. Kaikki mitä olen elämässäni saavuttanut, on tässä ja nyt. Ei ole mitään enempää, en ole enempää kuin olen ja olen sitä jo.

Mitä jos sinun kuuluukin olla Majakka ja lopun elämääsi aikana kaikki, mitä tulee tapahtumaan, on se, että sinun Valostasi tulee kirkkaampi niin, että sinä voit vaikuttaa Gaijaan. Onko se sinusta hyväksyttävää? Onko rauhan luominen maapallolle sinusta hyväksyttävää?

Onko rauhan tuominen/ luominen nykyhetkeen omassa elossani hyväksyttävää?

Vai istutko sinä tuntemassa itsesi epäonnistuneeksi, koska se ei sopinut sinun mielesi seinällä olevaan 4D-listaan? Se on sinun valintasi.

Vai istunko tuntemassa itseni epäonnistuneeksi, koska en pystynytkään muuttamaan nuita muita/ parantamaan maailmaa? Se on minun valintani.

Mitä tapahtuu, kun ihmisolento lähtee sellaiselle polulle, joka todellisuudessa muuttaa hänen DNA:taan? Minäpä kerron teille. Hänestä näyttää tulevan joku muu! No, ei ihan tarkasti ottaen joku muu. Sanotaanpa, että hänestä tulee sinulle joku muu. Tämä johtuu siitä, että sinun havaintosi siitä ”kuka sinä olet”, on 4D-elämänkokemuksen rajoittama. Kun sinä alat aktivoida DNA:tasi, ulos tulevat kaikki ne ominaisuudet, jotka aina olivat olemassa kaikissa menneissä elämissä, joita sinulla oli.

Jipiiii!!! Ehjeentyminen on alkanut. Maurin elämä on ollut kuin haulikolla ammuttu, koko elonkierto on haeskeltu osasia sieltä ja täältä, on ommeltu, paikattu sekä parsittu ja sitten vielä KAIKKI  ne muutkin minäni ovat matkalla KOTIIN = tulemassa yhdeksi…

Sinusta voi tulla jotain enemmän, kuin sinä luulet olevasi! Kumpi onkaan pomo, kummalle annan enemmän tilaa rajoittavalle vai rajattomalle minäkuvalle??

Jotain tälläistä tänään ja huomenna se voi olla jo ihan muuta.