Kirjoittaja: Mauri Rantala
Sain uuden pomoni kanssa sovittua, että pidän talvilomani virallisen lomakauden ulkopuolella koska Kreetalle oli aie ja paikka ennestään tuttu. Sinne kumppanin kanssa mentiin ja aloillemme asetuttiin.
Sitten yhtenä yönä alkoi, tuo pirullinen hammassärky. Ensin lievänä jomotuksena johon auttoi pieni valkoinen pilleri sekä toiveikas ajatus, josko selviäisin sillä kotiin asti.
En selvinnyt, piti hakea apua. Ensimmäinen jota suositeltiin olikin varsinainen konitohtori joka kerran kopautti kyseistä hammasta ja sanoi ettei rupea sitä hoitamaan. Kirjoitti jotain paperille samalla sanoen,
”Hae noita apteekista ja ota kolmesti vuorokaudessa.”
Minä paikalliseen apoteekkiin ja rupesin napsimaan jotain kreikankielisestä purkista josta alkoikin melkoinen ruljanssi. Ensin turposi poski, sitten puolinaamaa ja särkykin äityi ihan hulluksi. Ei puhettakaan riekkumisesta missään sillä särky pakotti paikalleen.
Siinä makoillessa sekä pysäytettynä ihmettelin, että mistä lienee kysymys koska hammaskalustoni piti olla kunnossa, olinhan vasta hovihammikseni tarkastuksessa käynyt. Onneksi kumppanini on tarkkanäköinen ja hän ehdottikin, että koita vaikkapa ”kuunnella”, mitä hampaalla ja säryllä on sinulle kerrottavanaan?
No, minähän jäin kuuntelulle ja kerrankin huomioni oli läsnä sataprosenttisesti, sillä se oli hampaansäryssä.
Antauduin olemaan sängynpohjalla ajatuksettomasti ja kohta nousikin ensimmäinen tunne. Tunne oli syvä pettymys sekä loukkaantuminen menneestä kokemuksesta joka oli tapahtunut jokunen vuosi sitten.
Olin ollut pitkällä vuorotteluvapaalla. Mennessäni hyvin levänneenä hommiin, olin saanut ennakkovihiä siitä, että talosta tullaan sanomaan irti kymmenen henkilöä tuotannollisista syistä. Sanoinkin pomolleni uudenvuoden ensimetreillä, etten välitä tietää, olenko heidän joukossaan, joten laita minut ensimmäiseksi.
Näin kuvittelin mielessäni, että ehkäpä ”pelastan” jonkun toisen tulossa olevasta kurimuksesta, enkä suostunut ”kohtaamaan” tosiasioita niin kuin ne olivat.
Poistuin pitkäaikaisesta työpaikastani neuvotellen ja nopeasti. Aloitin saman tien minulle täysin uuden ammatin ja lakaisin mattoni alle kaiken vanhan jonka autuaasti unohdin. Piti lähteä lomalle, saada ensin jomotus, sitten kunnon särky ja koska en aikanaan suostunut katsomaan omaa tilannettani, juoksin karkuun naamioiden pettymykseni ”myötähymistelyyn runsaan pelastushörhöilyn kera”.
Kohdallani oli kysymys voimakkaasti alas painetusta tunteesta joka tämän unelmaloman myötä avautui säryn kautta hampaankolosta. Ei liene turha tuo vanhan kansan viisaus
”Mitä sinulla on hampaankolossa?”
Tämän oivalluksen sekä alas painetun pettymyksen.. kaunan.. kiukun jälkeen rupesikin asioita tapahtumaan vauhdilla. Sain paikalliselta tutulta suosituksen hänen omalle hammaslääkärilleen, joka hoitikin hampaan ulkoisen seurauksen välittömästi.
Nähdessään mitä olin popsinut edellisen konitohtorin määräämänä, kielsi ne heti. Antoi uuden reseptin ja kehotuksen ostaa kamomillaa josta valmistaa vahvaa teetä jota sitten purskutellaan. Tein työtä käskettyä ja mikä parasta, tiesin kokonaisvaltaisen parantumisprosessin alkaneen.
Ihmettelin ja naureskelin sitä, että pitikö minun todella matkustaa kauaksi jotta olisi aikaa olla lähellä ja lojua bunkassa, irtautua tavanomaisesta ja nähdä, että jotain sinne hampaankoloon oli jäänyt.
Kotioloissa olisin oitis mennyt hammikseen, hammas hoidettu ja siinä kaikki. Mikä tai miten ”paine” olisikaan purkautunut jos en olisi suostunut sitä ”katsomaan.” En tiedä, joten hyvä näin.