Mielimellastajat

Kirjoittaja: Mauri Rantala

Olen joskus aiemmin kertoillut lukuisista mielimellastajistani. Löysin tälle porukalle yhteisen nimen eli Hittolanväki jossa väki näyttää lisääntyvän melkein urakalla.

Isossa kirjassa sanotaan muistaakseni et ”älä pidä muita jumalia rinnallasi” tai jotain sinne päin.

No, ainaski meikäläisellä on ihan omassa kotoseurakunnassani melkoinen liuta pikkujumalia peesaamassa päivittäistä elontietäni.

Olen antanut niille yhteisnimittäjäksi marinanjumalat joista ensimmäisenä nousee mieleen jäkätyksen jumala. Tästä tulikin mulle varsin tuttu niin kauan kun asuin vielä himassa.

Siellä se sai muodon mammajäkätyksenä. Narinan jumalakin tekee välillä parhaansa jot pärstävärkkini vääntäytyisi ruttusitruunaks josta lähtevä ääni on kuin ruostuneella saranalla.

Turhamaisuuden jumala nousee helpoiten esille kun olen valitsemassa niinkin tylsää asiaa kuin paitaa. Kiskon niskaan ja pois, päälle ja pois, päälle ja pois sillä paitojahan kaapissani riittää enkä kerro et kuinka monta :).

Yks pienempi jumala kantaa nimeä Ah-matti ja se villiintyy varsinkin herkkupöytien ääressä.

Toinen pikkujumalani kantaa nimeä Herra Hotko joka hotkii kaiken..

Kolmas pikkujumala kantaa nimeä Suklaaseisoja joka jähmettyy suklaatihyllyjen ääressä palvova virne naamallaan. Kateellisuudenjumalani on kuin kameleolontti josta löytyy kaik vihreen värisävyt.

Pelonjumalani tykkää synnytellä kaiken maailman kauheuksia joka tuutista tulevasta uutisvirrasta.

Koukuttaja on myös yksi sivupersoonistani ja tämä vasta ovela tyyppi onkin. Inkivääkeksit oli se väline jota kautta sain enemmän tutustua tähän tyyppiin.

Itsekkyydenjumalani sanoo naama totisena, kaik mikä on sinun, se on myös minun mut mikä on minun, se on minun.

Mustasukkaisuudenjumalani, tän kanssa olen saanut tehdä töitä, onnex mul on ollu hyviä opettajia ja lainattu pesukone.

Katkeruuden jumala rakastaa muistella eilisen liejuja.. kostonjumalani kirkuu.. et anteeksi ei anneta ei ystäville eikä tuttaville. Äitigeenin löytö avasi syväväylän katastrofaaliseen siivoushirviöni ilmiintymiseen.. huh huh.

Gamofleeraava riikinkukkoni se vasta hörhötinjumala on kun sille päälle sattuu ja varsinkin antautuessani tepastelemaan kekkuloiden yltympäriinsä pyrstösulkiani pörhistellen jotta naaraan huomion saisin.

Korvieni välissä raikaa ihan oma tiskijukka. Syyskuun alusta lokakuun puoleenväliin se kele vääns samaa kappaletta ”kuumat aaallot”.. jonka seurauksena pääsin kestosurffaukseen kuumilla aalloilla. Sen vielä jotenkin kestän kun yksi sivumellastajani rientää paikalle, mut jos neljä sekoilee samaan aikaan ni huhhuh..

Aurinko perhana paljasti pölypopulaationi ja olin varma et Kukatahansa voi hoitaa siivouspyyhinnän, mut se saamari delegoi homman Jonkunmuun tehtäväksi. Lopulta Kukaan ei pölyjä siivonnut, jolloin Jokainen syytti toistaan ja minä sain hermojysäyksen näitten Hittolanväen kahjojen kanssa.

Matkapasillini yx raivotautinen pikkujumala heräs ruususenunestaan havaiten välittömästi oivallisen possunmentävän raon tiukennetussa matkarahabudjetissani päästäen sellaisen rääkäisyn jota ol syytä kuunnella joten…..

Hoh hoijaa, ei ihme et on ollu hiukka ruuhkaa.. törkykanavillani.. Hittolankyläs tarttis varmaan liikenteenohjaajan.. joka muistais nauraa..